Web Toolbar by Wibiya
28/04/2014 – 16:39 | Kommentit poissa käytöstä

adasdsdasdasda asdasdasd asdasdsa dasd asdsd asd

Lue koko artikkeli »
Uutisia

Vuokramökit

Vinkkejä

Videot

Urheilu

Etusivu » Uutisia

Katoaako mökkeilystä yksinkertaisuuden ilo?

Julkaisija on 06/05/2011 – 16:34Yksi kommentti

Mökki on ollut idyllipaikka, jossa voi palata luontoon ja yksinkertaiseen elämään. Muoti on vienyt aina paremmin varusteltuihin talviasuttaviin kakkosasuntoihin, ja vaatimaton vanhan ajan mökki alkaa olla suojelukohde. Mutta tuuli voi kääntyä ja muoti palata yksinkertaisiin perusasioihin.

Mökillä paistaa aina. Jos mökillä ei paista aurinko, niin joku varmasti paistaa makkaraa, lettuja tai ahvenia. Paistamisen väliajalla voi nauttia olosta virttyneissä verkkareissa ja palata hiirenkorville luettuihin romaaneihin. Mökillä oloillaan ja rentous asuu mökillä itsestään. Ja mikäpä olisi mukavampaa kuin saunoa omassa mökkirannassa.
Kevät on mökkikuumeen aikaa ja lämpö vain nousee. Maalle paolla on pitkät ja elintason nousun myötä useampaan kertaan muuttuneet perinteet, sanoo Hämeenlinnan historiallisen museon amanuenssi Inka-Maria Laitila.

Herrasväki muutti kesäksi huvilalle

Kesähuvilalla ja kesäasumisella on jopa satojen vuosien historia. Suomessa jo 1700-luvulla tiedetään olleen kesäkartanoita ja herrasväen huviloita. Niiden koristeltu julkisivu avautui järvelle päin, edessä sai mielellään olla kaunis suomalaiskansallinen maisema. Rakennuksessa saattoi olla veranta aamu- ja ilta-auringon suuntaan. Huvila ei kuitenkaan ollut varusteltu kakkoskoti, vaan muutto maalle oli todellinen muutto. Mukana tulivat mm. perheen liinavaatteet, astiat ja tärkeimmät käyttötavarat, jopa palvelusväki. Huvilakausi kesti kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kesäidyllin etsintä levisi säätyläis- ja porvarispiireistä 1800-luvun mittaan ensin rannikkoseutujen kaupunkeihin ja sitten sisämaahan.

Huviloista kaiken kansan mökeiksi

Huvilakulttuuri muuttui mökkeilyksi pikkuhiljaa 1930- ja 1960-lukujen välillä. Siihen vaikuttivat kaupungistuminen, vaurastuminen, vapaa-ajan lisääntyminen ja autoistuminen. Mökkien määrä moninkertaistui. Suomalaisista tuli todellista mökkikansaa, mökkejä on jo puolisen miljoonaa.

- Suomalaisilla on tarve tulla lähelle luontoa, ehkä siinä on vielä jotakin kansallisromanttista. Juuret saattavat olla 1800-luvun luonnon ihannoinnissa. Suomalainen voi istua pari tuntia laiturin nokassa järvelle tuijotellen, eikä kukaan pidä sitä kummallisena, sanoo Inka-Maria Laitila.

- Vanhan ajan mökit, joita ei ole tarkoitetutkaan talviasumiseen, alkavat olla kohta suojelukohde. Mökkeilyyn ovat kuuluneet ulkohuussi, veneily, saunominen ja yleensä tulisijojen lämmittäminen. Saunominen tuli 1900-luvulla osaksi mökkikulttuuria.

Vaihtuuko mökki-idylli kakkosasumiseen

Mökkeily muuttuu, nyt ihmiset haluavat käydä tai olla mökillä ympäri vuoden. Mökitkin ovat aina aikansa lapsia. Enää ei juuri ole koko kesän pituisia mökkeilykausia. Kesäinen luonnon kierron seuraaminen jää pätkiksi. Varustelujen kakkosasuntojen myötä osa mökki-idylliä katoaa. Mökki on ollut nimenomaan toisenlainen paikka, pian hulppeissa talviasuttavissa mökeissä vaihtuu vain maisema.

Mökillä on perinteisesti palattu perusasioihin, nautittu luonnosta ja löydetty hyviä asioita elinpiiristä, joka poikkeaa talviasumisesta. Ehkä vielä sellaiset mummonmökit kohoavat arvoonsa, joihin ei ole tehty kaikkia nykyaikaisia korjauksia, arvelee Inka-Maria Laitila.

YLE Häme

Yksi kommentti »

  • Silja Saabali kirjoitti:

    Ajan myötä oon huomannut,että kesämökit halutaan”fiksata”ajanmukaisiksi,moderneiksi,kaikki mukavuudet sisältäviksi kakkos kodeiksi..HALOO?Mihin katoavat öljylampun lempeä valo,kynttilän lepatus saunan löylyissä?Miun mielestä mökki pitää antaa olla alkuperäisessä muodossaan,mitään muuttamatta..silloin sieltä löytyy aito yhteys luontoon,nautinto vain olla ja nauttia yksinkertaisuudesta(pannukahvit laiturilla,polttopuiden teko ja kantaminen)tehdä hommia sen kahvinkin eteen..kalastamisesta puhumattakaan..NAUTTIKAA HYVÄT IHMISET ALKUPERÄISYYDESTÄ..I<3NATURE

Kommentoi!

Kommentoi tähän alle tai kommentoi omalla blogisivustollasi. Voit myös tilata nämä kommentit RSS:n kautta.

Ole ystävällinen, pysy aiheessa. Ei spammia.

Voit käyttää seuraavia tageja:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Tämä blogi tukee Gravatareja. Jos haluat oman gravatarin, rekisteröidy tästä Gravatar.